Poista spämmiseuraajat Instagram-tililtäsi

Kun saat älypuhelimeesi ilmoituksen siitä että olet saanut uuden Instagram- seuraajan, niin sehän tietysti ilahduttaa. Seuraajien määrähän mittaa sitä kuinka cool olet, edusti hallinnoimasi Instagram-tili sitten sinua yksityishenkilönä tai vaikkapa järjestämääsi kulttuuritapahtumaa.

Kun spämmiseuraaja löytyy seuraajalistastasi, toimit osana sen markkinointistrategiaa – halusit sitä tai et.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös seuraajiesi laadulla on merkitystä. Ja oletko varma että on arvojesi mukaista, että uusi seuraajasi markkinoi vaikkapa kosmeettista kirurgiaa. Tällaiset tahot eivät ole oikeasti kiinnostuneita kuvistasi tai siitä mitä edustat. Spämmiseuraajat haluavat vain kertoa mainostamastaan aiheesta, ja kun he löytyvät seuraajalistastasi toimit osana heidän markkinointistrategiaansa – halusit sitä tai et. Seuraajiesi laadulla on myös merkitystä sinulle, kun omaa uskottavuuttasi arvioidaan sen perusteella. Ja jos Instagram-profiilisi feikkiseuraajien määrä on huomattava, tilisi voidaan jopa poistaa sen perusteella.  Tämän vuoksi spämmiseuraajat kannattaa poistaa.

Spämmiseuraajan anatomia

Erään suomalaisen Instagram-spämmääjän profiili on paljastava. Se seuraa lähes viittätuhatta, mutta sillä itsellä on vain runsaat kuusisataa seuraajaa. Tämän samaisen tahon käyttäjätunnus ei viittaa sen markkinoimaan asiaan vaan harhaanjohtavasti kesätapahtumiin. Eli jos spämmärin profiilisivua ei käy katsomassa, ei välttämättä edes tajua tulleensa vedätetyksi.

Epärehellisen markkinointistrategian leviämien tekee Instagramista ikävämmän paikan sen rehellisille käyttäjille.

Nämä tahot eivät halua rehellisesti ostaa mainontaa (tai Instagramin mainossäännöt eivät sitä heille salli), ja siksi he käyttävät sinua hyväkseen. Tällaisen epärehellisen markkinointistrategian leviämien tekee Instagramista ikävämmän paikan sen rehellisille käyttäjille. Ja jos itse haluaisit suunnata legitiimiä Instagram-markkinointia seuraajillesi, spämmäjien kohdalla rahasi menevät hukkaan, koska sinähän et kiinnosta niitä oikeasti.

Näin pääset eroon Instagramin spämmiseuraajista

  • Klikkaa itsesi uuden ei-toivotun seuraajasi Instagram-profiiliin
  • Klikkaa yläreunassa olevan käyttäjätunnuksen oikealla puolella olevaa kolmea pistettä
  • Valitse esiin tulevasta valikosta  Estä tai Ilmianna. Näin spämmääjä poistuu seurajaalistaltasi.

Tätä ei moni tiedä. Voit itse päättää mikä kuva sivuiltasi näytetään Facebook-postauksissa.

Yllättävän harvat tuntuvat tietävän, että Facebook tarjoaa kotisivujen ja blogien ylläpitäjille mahdollisuuden kontrolloida sitä, mitä kuvia Facebook näyttää, kun linkki jaetaan Facebookissa. Tämä tapahtuu Facebookin Open Graphin avulla.

Ongelmana on usein myös se, että vaikka olet vaihtanut uuden kuvan sivuillesi, Facebook näyttää välimuististaan edelleenkin sen vanhan kuvan. Tämän taas voi helposti korjata Debugger-työkalulla.

Facebookin Open Graph ja Debugger-työkalu ovat jokaisen tiedotustyötä tekevän korvaamattomia työkaluja, mutta silti ne ovat yllättävän harvojen tiedossa.

Facebookin Open Graph sekä Debugger-työkalu ovat jokaisen tiedotustyötä tekevän korvaamattomia työkaluja, mutta silti ne ovat yllättävän harvojen tiedossa. Open Graph tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia määritellä mitä tietoja Facebook näyttää linkkien yhteydessä. Tässä kirjoituksessani keskityn kuitenkin vain mahdollisuuteen vaikuttaa siihen, mikä kuva näkyy Facebookissa kotisivujesi tai blogisi linkkiä jaettaessa. Kattavan tietopaketin Open Graphista löydät täältä.

Open Graphin avulla haluamasi kuva näkyviin linkkiäsi jaettaessa

Kotisivusi tai blogisi lähdekoodiin sijoitettavan Openg Graph -koodin avulla voit kontrolloida sitä, mikä kuva näytetään, kun kotisivujesi linkki jaetaan Facebookissa. Usein käy niin, että jos kuvat eivät edusta Facebookin suosimaa kuvasuhdetta, niin kuvia ei näytetä lainkaan linkin postauksen yhteydessä, tai niistä näytetään vain osa. Tämä taas vaikuttaa negatiivisesti siihen miten linkki huomataan uutisvirrassa, ja miten useat sitä klikkaavat.

On hyvä myös tietää, että postauksesi yhteydessä näkyvän kuvan ei tarvitse olla näkyvissä itse linkattavalla sivulla. Iltasanomat käyttää tätä mahdollisuutta verkkosivuillaan. Jos lehden nettiartikkelien yhteydessä ei ole kuvituskuvaa, niin linkin FB-postauksen yhteydessä näkyy aina lehden suurikokoinen logo.

Open Graph käytännössä

Ihanteellinen kuvakoko tässä yhteydessä on 1200 x 630 px. Kun olet ladannut kuvan palvelimelle, sijoita Open Graph -koodi sivusi tai blogisi lähdekoodiin <head> -elementin sisään. Jos blogisi on WordPress-alustalla, voit käyttää tähän tarkoitukseen erilaisia lisäosia tai sitten sijoittaa koodin suoraan header.php-tiedostoon.

Tässä esimerkki Open Graph -koodista omilta kotisivuiltani:

<meta property="og:image" content="http://www.kulttuuritiedotus.fi/img/kulttuuritiedotus-promo.jpg"/>

Vaihda vain yllä olevan esimerkin lainausmerkkien väliin oman kuvasi osoite. Huomioithan että osoitteen pitää olla ns. absoluuttinen, eli osoitteen alussa tulee olla http://.

Vaikka olisit vaihtanut kuvan kotisivuillesi, Facebook voi näyttää vanhan kuvan vielä viikkoja sen jälkeen välimuististaan sivuasi jaettaessa

Debugger-työkalu kertoo Facebookille muutoksista sivuillasi

Vaikka olisit vaihtanut kuvan kotisivuillesi, Facebook voi näyttää vielä viikkoja sen jälkeen vanhan kuvan välimuististaan sivuasi jaettaessa. Debugger-työkalun avulla voit kertoa Facebookille muutoksista sivuillasi.

Debuggerin käyttö on helppoa. Sinun tulee olla kirjautunut sisään Facebookiin käyttääksesi sitä. Kirjoita Debugger-sivulle verkkosivujesi osoite ja klikkaa Debug-painiketta. Esiin tuleva sivu näyttää FB:n välimuistista sivun vanhat tiedot. Klikkaa Fetch New Scrape Information -painiketta ja työkalu hakee uudet tiedot sivuiltasi. Heti tämän jälkeen osoitteesi jakamisen yhteydessä näkyvät päivitetyt kuvat ja tiedot.

Debugger-työkalu on kätevä myös silloin kun uudet sivusi on juuri julkaistu, koska silloin Facebook ei useinkaan näytä kuvia lainkaan postauksissa. Debuggerin avulla voit pakottaa FB:n huomioimaan uusien sivujesi kuvat ja muut tiedot. Käytännössä kaikille uuden sivustosi linkeille kannattaa antaa Debugger-käsittely heti julkaisun jälkeen.

Millainen on hyvä lehdistötiedote?

Sähköpostitse lähetettävä lehdistötiedote on edelleenkin pitänyt pintansa yhtenä tärkeimmistä tiedottamisen työkaluista. Tiedotejakelupalvelu ePressi.comin äskettäin toteuttamassa laajassa toimittajakyselyssä yli 90 % toimittajista piti lehdistötiedotteita työnsä kannalta hyödyllisinä tai erittäin hyödyllisinä.

Hyvä tiedote?

Selkeän, asiapitoisen, tiiviin, kiinnostavan ja oikein painotetun lehdistötiedotteen laatiminen on oma taiteenlajinsa. Tiedotteesta ei saa löytyä ylisanoja, kielioppivirheitä, tarpeettomia sivistyssanoja, huutomerkkejä, turhaa jaarittelua tai isoilla kirjaimilla kirjoitettua tekstiä.

Tiedotteesta ei saa löytyä ylisanoja, kielioppivirheitä, tarpeettomia sivistyssanoja, huutomerkkejä tai turhaa jaarittelua.

Hyvän mediatiedotteen teksti on kieliopillisesti oikeaa, selkeää sekä tyylillisesti sujuvaa yleiskieltä, ja sen maksimipituus on yksi sivu. Tiedotteen tulee olla tiivis, kattava ja kiinnostavasti otsikoitu eikä se oleta että vastaanottaja tuntee aihetta entuudestaan. Kun on itse lähellä tiedotteen käsittelemää asiaa, voi helposti erehtyä luulemaan että se olisi tuttu muillekin. Tiedotteesta tulee aina löytyä yhteystiedot henkilölle, joka voi kertoa lisää aiheesta.

Mikä on kärki?

Laajaakin aihetta käsittelevä tiedote tulee tiivistää 2-3 ”kärjeksi”. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, mitkä asiat tarjotaan uutisarvoltaan erityisen kiinnostavina. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa maassamme tapahtuvat sekä ajan henkeen ja ajankohtaisiin tapahtumiin liittyvät aiheet sekä erilaiset kilpailut ja niiden voittajat ovat uutisarvoltaan erityisen suuria. Tärkeää on kuitenkin aina olla rehellinen. Tiedotetta ei saa painottaa niin, että se antaisi valheellisen kuvan sen aiheesta tai merkityksestä.

Otsikointi ja tiedotteen eri versiot

Lehdistötiedote kannattaa aina otsikoida aiheenmukaisesti ja napakasti. Otsikkoon olisi hyvä saada mukaan jokin sen kärkiaiheista.

Joskus saattaa olla paikallaan tehdä hieman eri tavoin painotettuja versioita tiedotteesta esimerkiksi musiikkimedialle, sanomalehdille tai naistenlehdille. Silloin tiedotteen otsikointiakin kannattaa varioida eri kohderyhmille sopivaksi.

Suurin virhe mitä tiedotteen lähettäjä voi tehdä, on lähettää se liitetiedostona niin, että tiedotetekstiä ei ole lainkaan mukana viestissä.

Tiedotteen lähettäminen

Lehdistötiedotteet lähetetään lähes aina sähköpostitse. Tiedotteen tekstin tulee olla aina mukana viestissä. Yleensä tiedotteen liittäminen mukaan myös liitetiedostona on turhaa. Suurin yksittäinen virhe mitä tiedotteen lähettäjä voi tehdä, on lähettää se sähköpostin  liitetiedostona niin, että tiedotetekstiä ei ole lainkaan mukana viestissä. Näin kiireisiltä toimittajilta estetään tehokkaasti välitön pääsy itse asiaan. Usein myös liitteisiin suhtaudutaan epäilyksellä, saattavathan ne sisältää viruksia.

Jos käytössä on kotisivut tai Dropbox-tili, tiedote kannattaa laittaa saataville myös verkkoon. Näin linkit tiedotteen .pdf- ja .doc-versioihin sekä linkit mahdollisiin pressikuviin voi sisällyttää tiedoteviestiin. Usein lehdistötiedotteen linkin jakaminen myös toimittajien paljon käyttämässä Twitterissä on paikallaan.

Kuvatekstit Facebook-kuviin! Näin teet sen oikein.

Facebookissa on ällistyttävän yleistä suhtautua huolettomasti kuvateksteihin, tai jättää ne kokonaan huomiotta. Todella isotkin kulttuurialan nimet ja toimijat syyllistyvät tähän jatkuvasti.

Miksi sitten kuvateksteillä on väliä? Selittävien tekstien jättäminen pois osoittaa välinpitämättömyyttä omia seuraajia kohtaan. Se on yksinkertaisesti huonoa yleisönpalvelua.

Hyvä kuvateksti on itsestäänselvä. Se ei oleta lukijan tietävän valmiiksi mitään kuvan kohteesta tai kuvan postaajasta.

Tämä on myös tiedotusmielessä suurta tuhlausta. Kuvathan ovat Facebookin suosituinta sisältöä. Kuvapostauksia jaetaan ja niistä tykätään enemmän kuin mistään muista sisällöistä. Kuvat siis leviävät sosiaalisissa verkostoissa laajasti, mutta niiden tarkoitus ja yhteydet jäävät usein epäselviksi kuvatekstien puutteellisuuden vuoksi. Vaikka kuvan aihe olisi sen postaajalle hyvinkin ilmeinen, se ei ole sitä satunnaiselle katselijalle.

Hyvä kuvateksti on itsestäänselvä. Se ei oleta lukijan tietävän valmiiksi mitään kuvan kohteesta tai kuvan postaajasta. Tekstin tulee kertoa keitä kuvassa on, mitä kuvassa tapahtuu ja missä asiayhteydessä, joskus useammallakin kielellä. Kuvatekstistä kannattaa löytyä informaatioita sen postaajasta ja esimerkiksi linkki kotisivuille. Usein myös kuvaajan nimen mainitseminen on paikallaan.

Kuvaan kannattaa aina kuin mahdollista merkitä (tägätä) siinä esiintyvät henkilöt sekä heidän FB-sivunsa. Tällä tavoin kuva saa lisänäkyvyyttä. Näin myös kuvan kohteet saavat tietää siitä, ja mahdollisesti jakavat kuvan omille seuraajilleen. Myös albumin huolellinen nimeäminen kannattaa.

Mikä mättää suomalaistapahtumien kotisivulla?

Törmäsin äskettäin Atomi Creativen blogissa kirjoitukseen, joka eritteli tapahtumien kotisivujen sudenkuoppia. Kirjoitus oli käännös artikkelista, mikä ilmestyi alunperin amerikkalaisen festivaalien kotisivuihin erikoistuneen Evoleron blogissa.

Kirjoitus mainitsi tapahtumasivustojen yleisinä ongelmina mm. etteivät ne ole yhteensopivia mobiililaitteiden kanssa, sivuston navigaatiota on vaikeaa käyttää ja  sosiaalinen media ei ole niissä riittävästi esillä. Näistä asioista olen samaa mieltä. Mieleeni tuli lisäksi muita ongelmia, joihin usein törmää suomalaisten kulttuuritapahtumien kotisivuilla.

Monien isojenkin suomalaistapahtumien sivuja voisi kutsua muodollisesti päteviksi alisuoriutujiksi.

Monien isojenkin suomalaistapahtumien sivuja voisi kutsua muodollisesti päteviksi alisuoriutujiksi. Sivustot ovat sisällöltään ja olemukseltaan kaavamaisia, typografialtaan latteita eivätkä ne juuri kuvasta tapahtuman ominaislaatua. Saati sitten inspiroi kävijää. Usein niiden ainoa visuaalinen elementti on sivun yläreunan teemakuva, joka toistuu ja toistuu jokaisella sivulla.

Syynä tähän saattaa olla ajatus, että riittää kun ”ollaan netissä”. Ei, se ei riitä. Kotisivuihin satsaaminen on tietysti raha- ja resurssikysymys. Monet myös tuntuvat edelleen ajattelevan, ettei sivuista tarvitse maksaa, koska lähes kuka tahansa osaa sellaiset tehdä itsekin. Tiettyyn rajaan saakka tämä voi olla tottakin.

Monet tuntuvat edelleen ajattelevan, että riittää kun ”ollaan netissä”. Ei, se ei riitä.

Yksilöllisen kokonaissuunnittelun, omannäköisen ja persoonallisen visuaalisen olemuksen, mietityn käyttäjäkokemuksen ja ammattitaitoisen käyttöliittymäsuunnittelun puutetta kotisivukoneet eivät kuitenkaan voi korvata. Ammattilaisen tekemä sivusto maksaa rahaa, mutta myös palvelee tapahtumaa hyvin useita vuosia.

Suomalaisten kulttuuritapahtumien kotisivut ovat usein myös erittäin hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Loistavan esimerkin tästä tarjoaa esimerkiksi tämä sivusto.  Aionkin aloittaa piakkoin blogissani Kehu kulttuurisivusto -sarjan… Sitä odotellessa kerro oma mielipiteesi aiheesta jättämällä kommentti!

Auttaako oma Facebook-sivu kirjailijaa myymään enemmän kirjoja?

Yhteisellä junamatkallamme kotiin Hämeenlinnan Kirjan yöstä viime syksynä kirjailijatuttavani Terhi Rannela esitti minulle kysymyksen: auttaisiko oma Facebook-sivu kirjailijaa myymään enemmän kirjoja? Ensireaktioni oli tuolloin että ”totta kai”. Mutta hetken miettimisen jälkeen kuitenkin sanoin, että en tiedä.

Nyt asiaa jo pidempään pohdittuani, vastaukseni  voisi olla ”se riippuu”. Jos kirjailijan Facebook-sivu on perustamisensa jälkeen vain olemassa, ilman säännöllistä laadukasta sisältöä, sen merkitys on kuin kerran julkaistulla lehti-ilmoituksella. Kirjailijan myyntimenestys ei myöskään aina tunnu olevan suhteessa hänen näkyvyyteensä Facebookissa. Esimerkiksi Salla Simukan virallisella kirjailijasivulla on tällä hetkellä alle viisisataa seuraajaa.

Millainen sitten voisi olla FB-sivu, jolla olisi kirjamyynnin kannalta merkitystä? Yksi asia on varmaa: sen toteuttaminen ei ole kovin helppoa.

Millainen sitten voisi olla FB-sivu, jolla olisi kirjamyynnin kannalta merkitystä? Yksi asia on varmaa: sen toteuttaminen ei ole kovin helppoa. Menestyvän sivun aikaansaaminen vaatii kirjailijan läsnäoloa Facebookissa oman henkilökohtaisen profiilin kautta, ja valmiutta jakaa tietoa omasta elämästä. Lisäksi tarvitaan vuosien pitkäjänteistä työtä sekä säännöllistä ylläpitämistä usein ja laadukkaalla ja sisällöllä. FB-sivujen tiedotuksellisen hyödyn mittaamiseen on olemassa selkeät mittarit: paljonko sivulla on seuraajia ja kuinka paljon seuraajat ”tykkäävät” sisällöistä, kommentoivat niitä ja jakavat omille kavereilleen.

Menestyvän kirjailijasivun ylläpito vaatii ajallista panostusta, ja nykyään siihen tarvitaan myös rahaa. Facebookin käyttäjämäärien kasvaessa omaa viestiä on lähes mahdotonta saada todella laajasti esiin ilman maksettua näkyvyyttä. Lohdullista tilanteessa on se, että Facebookissa käytetty markkinointiraha on tällä hetkellä erittäin tehokasta.

Facebookin käyttäjämäärien kasvaessa omaa viestiä on lähes mahdotonta saada todella laajasti esille ilman maksettua näkyvyyttä.

Voiko siis oma kirjailijasivu Facebookissa auttaa kirjailijaa myymään enemmän kirjoja? Pitkäjänteisen ja aktiivisen työn sekä ajallisen ja rahallisen panostuksen kautta tämä on mahdollista. Muuten läsnäolo sosiaalisessa mediassa kannattaa nähdä osana kokonaistiedotusta, ja suhteen ylläpitona omasta kirjailijatyöstä jo valmiiksi kiinnostuneisiin. Mutta jo nämä ovat asioita, joiden vuoksi läsnäolo sosiaalisessa mediassa kannattaa. Puhumattakaan mahdollisuudesta olla suorassa yhteydessä omaan lukijakuntaan

Mitä mieltä sinä olet? Kerro oma kokemuksesi jättämällä kommentti!

Joukkokustanne on täällä

Joukkorahoitus on tullut jäädäkseen. Suomessa ilmiö on läsnä lähinnä mesenaatti.me-palvelun kautta. Kulttuurin harrastajat kuuluvat palvelun suurimpiin käyttäjäryhmiin. Tälläkin hetkellä Mesenaatti.me-palvelussa haetaan rahoitusta useille eri kulttuuriprojekteille kuten tapahtumille, levyille, romaaneille ja tietokirjoille. Mesenaatin kirjaprojekteista ainakin Jyrki Kasvin Sensuurin vino viettelys -muistelmateos on saanut koottua tavoittelemansa rahasumman.

Oman mielenkiintoni ilmiöön herätti helsinkiläisen Leena Yliportimon mesenaatti.me-kampanja Small Talkia Rakkaudesta –runokirjalle. Kyseessä lienee ensimmäinen tai ensimmäisiä ko. palvelun kautta joukkorahoituksella kustannettavia runoteoksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kampanjan tavoittelema 4000 euron minimisumma ollaan saavuttamassa.

Joukkorahoitettu kirjallisuus alkaa olla jo jonkinlainen ilmiö. Pitäisikö siis puhua omakustanteen ja palvelukustanteen lisäksi myös joukkokustanteesta?

Tapa millä Yliportimon teosta markkinoidaan Mesenaatti.me-palvelussa on mielenkiintoinen sillä sen markkinointimateriaaliin, kuten videoihin, on selvästikin satsattu rahaa ja ammattitaitoa. Joukkorahoitus tässä tapauksessa on selkeästi myös julkisuusprojekti, ja tavalla josta perinteisen omakustanteisen runokokoelman julkaisija voi vain haaveilla. Videossaan Yliportimo asemoi myös kiintoisalla tavalla itsensä avoimesti viihteelliseksi kirjoittajaksi, tämä kun ei ole runouden harrastajien piirissä kovin tavallista.

Joukkorahoitettu kirjallisuus alkaa olla jo jonkinlainen ilmiö. Pitäisikö siis puhua omakustanteen ja palvelukustanteen lisäksi myös joukkokustanteesta? Joukkorahoitettu julkaisuhan on pohjimmiltaan omakustanne mutta kuitenkin sen verran omaleimainen, että uutta termiä voisi jo pitää perusteltuna.

On siis syntynyt yksi tapa lisää julkaista omia kirjallisia tuotteita, ja kaupan päälle voi vielä saada roppakaupalla huomiota. Kaikki hyvin siis? Lukuisilla runouden elinvoimaisilla pienkustantamoilla ja perinteisellä kustannusmaailmalla ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Ne  ovat edelleenkin runojulkaisujen kohtuullisen tason takeena. Lähes kaikki, myös Yliportimo, tarjoaa teostaan kustantamoille ennen siirtymistään suunnitelmaan B.

Mitä mieltä sinä olet? Kerro se jättämällä kommentti.

Jotta sana luovasta työstäsi leviäisi…

Nimeni on Simo Ollila. Olen Tampereella asuva kulttuurialan tiedottamisen ammattilainen. Yksi asiakkaistani, sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo, on tehnyt upeat kuvitukset juuri julkaistuille kotisivuilleni: www.kulttuuritiedotus.fi

Työskennellessäni kulttuurialan tiedotustyön parissa, voin toimia sillanrakentajana luovan työn tekijöiden ja yleisön välillä, auttaen molempia löytämään toisensa.

Työskennellessäni kulttuurialan tiedotustyön parissa, voin toimia sillanrakentajana luovan työn tekijöiden ja yleisön välillä, auttaen molempia löytämään toisensa. Se on tässä työssä hienointa. Juuri tällaisista kohtaamisistahan kulttuurimme on tehty.

Pikseli on pitkä matka -blogissani kirjoitan arjen ja verkkomaailman käyttöliittymistä sekä kulttuuripromootion osumista ja ohilyönneistä. Annan myös vinkkejä joiden avulla voit itse levittää sanaa luovasta työstäsi. Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni. Uusi matka on siis alkamassa…